Uusinnan Moderni Klassikko -projekti avasi nykytaidemusiikkia visualisoimalla esitettyjä sävellyksiä reaaliajassa varta vasten kehitellyillä digitaalisilla grafiikoilla. Keskustelevia asiantuntija-alustuksia sisältänyt monimediaalinen konserttisarja taltioitiin myöhempää käyttöä varten, ja yksi tällaisista käyttökanavista on ollut projektin jalkautuminen kirjastoihin ympäri Suomea.
Projektissa on pohjimmiltaan kyse modernin taidemusiikin tunnettuuden eteen tehdystä yleisötyöstä. Moderni Klassikko pyrkii tavoittamaan myös sellaiset ihmiset, jotka eivät ehkä muuten kohtaisi 1900-luvun taidemusiikkia. Pelkkien Helsingissä järjestettävien nykymusiikkikonserttien avulla tähän tavoitteeseen ei luonnollisestikaan päästä, vaan on vietävä musiikki ja visualisoinnit sinne, missä (uusi) yleisö on.
Kuten ensimmäisessä blogitekstissäni jo mainitsinkin, itselleni ja monelle muulle aikalaiselleni kirjasto on toiminut sinä äänitearkistona, josta käsin musiikkiharrastus on muodostunut rakkaaksi seikkailuksi uuteen. Vaikka kirjasto onkin edelleen hyvä paikka löytää uutta esimerkiksi kirjallisuuden saralla, vaatii musiikin käyttötottumusten digimurros uusia strategioita, jotta vähemmän kaupallinenkin keksinnän monimuotoisuus ja myös kulttuurin syviä kerroksia luotaava poikkihistoriallinen pitkäjänteisyys löytävät yleisön. (Muistammehan, ettei uudehkossa Oodi-kirjastossa enää ole äänitteitä lainkaan.)
Uusinta Ensemble on tuottanut kirjastoille monenlaista sisältöä. Ensinnäkin tietyn ajan kirjastokävijä voi katsoa ja kuunnella konserttikatkelmia visualisointeineen kirjaston videoständeillä, joihin Uusinta on toimittanut taltiointeja visualisoiduista konserteista. Uusinnan paikalle tuottama rollup-mainosständi kiinnittää huomion tarjontaan ja samalla tarjoaa perustietoa keskeisistä käsitteistä ja suuntauksista: sarjallisuus, minimalismi ja spektralismi.
Virtuaalisen materiaalipaketin lisäksi pari Uusinnan muusikkoa on lähetetty vierailulle sellaisiin kirjastoihin, joissa on mahdollista järjestää konsertteja. Näin kirjastossa esillä ollut videomateriaali konkretisoituu ja muuttuu entistäkin vuorovaikutteisemmaksi, kun uusintalaiset esittelevät lyhyin alustuksin, soittaen ja yleisökysymyksiin vastaillen huolellisesti kuratoitua valikoimaa nykymusiikkirepertuaarista. Vastaanotto näille luentokonserteille on ollut hyvin lämmintä kiinnostunutta. Totesin alttoviulustimme Max Savikankaan ja sellisti Pinja Nunezin mainiossa toukokuisessa Kaarina-talon konsertissa vieraillessani, että keskeisintä suosiossa on varmasti muusikoidemme rennon asiantuntevat alustukset ja tietenkin huippuammattimainen soitto. Yleisöllä oli hauskaa – vaikka itse sanonkin.
Toistaiseksi Uusinta Ensemblen Moderni Klassikko -kirjastokonsertteja on järjestetty Kaarinan, Piikkiön sekä Helsingin Tapulikaupungin ja Kannelmäen kirjastojen asiakkaille, ja lisää halukkaita kohteita etsitään jatkuvasti.
Jarkko Hartikainen, Uusinta Ensemblen taiteellinen johtaja