Vanhoilla kansoilla on roppakaupalla aikojen kuluessa kumuloitunutta tietoa ja osaamista. Tämä tieto välittyy pitkälti suullisena traditiona kulttuurin, kuten kansantarujen ja -laulujen kautta. Saamme siis ainutkertaista, uutta tietoa maailmasta ja sen kanssa elämisestä meille vieraiden maiden pitkäikäisiä kulttuureja kuuntelemalla. Uusinta on nimensä mukaisesti kiinnostunut uudesta ja uudistamisesta, uudella tavalla ajattelemisesta. Vanha kansanviisauskin on sen ensi kertaa kuulevalle uusi ja mahdollisesti mullistava oivallus; kulttuurien törmäyksissä tulee esille vaihtoehtoisia tapoja havainnoida maailmaa, mikä avartaa ajatteluamme kohti uusia yhteyksiä.
Japanin ensimmäisessä pääkaupungissa, vuonna 794 perustetussa Kiotossa vuonna 2007 vieraillessani tutustuin minulle uuteen tapaan hahmottaa kaupungissa eläminen (ainakin ennen mobiililaitteiden vallankumousta). Pohjoinen kun ei ollut japanilaisissa infokartoissa ylhäällä sen todennäköisemmin kuin jossain aivan toisessa reunassa: ratkaisevaa oli lukijan konkreettinen suhde ympäristöön. Vaikka käytäntö teki suunnistamisesta nopeampaa kyseisestä kartasta eteenpäin, ennalta muistiin painetun tai paperikartasta katsotun reitin vertaaminen aina eri päin oleviin katuopasteisiin sai pään pyörälle. Eikä tässä vielä kaikki: katujen sijaan nimettyjä olivatkin risteykset! Niin, voihan osoitteen niinkin määritellä. Risteyksessä sijaitsevat rakennukset oli tässä systeemissä numeroitu jokseenkin mielivaltaisella tavalla, joten etsitty osoite selvisi risteyksestä olevasta, ruokalähettien ja esimerkiksi palomiesten konsultoimasta karttakuvasta.
Alkuperäiskansoilla suhde luontoon on aikojen kuluessa muodostunut kestäväksi, ja heillä on sellaista laajakaarista tietoa esimerkiksi alueen jokien elinkelpoisena pitämisestä, jollaista länsimaisen tieteen kokeellisten menetelmien kautta voi olla hyvin vaikeaa tai liian hidasta saada.
Kun aivan tavallisten asioiden taustalla olevat pohjimmaiset määrittelyt poikkeavat totutusta, ollaan uudenlaisen tai ainakin merkittävästi erilaisen äärellä – maailmamme ja ajattelumme avartuvat samanaikaisesti. Ylläolevista ajatuksista on lyhyt matka alkuperäiskansoihin nyt, kun kaupunkisuhteen sijaan luontosuhteesta on muodostumassa ihmiskunnan kipein kohtalonkysymys. Alkuperäiskansoilla suhde luontoon on aikojen kuluessa muodostunut kestäväksi, ja heillä on sellaista laajakaarista tietoa esimerkiksi alueen jokien elinkelpoisena pitämisestä, jollaista länsimaisen tieteen kokeellisten menetelmien kautta voi olla hyvin vaikeaa tai liian hidasta saada.
Uusinta Ensemble esittää ”Juuret”-teemaisella Tampere Biennale (Visit an external site. The link opens in a new tab.) 2026 -festivaalilla konsertin, jota saamelainen joiku-perinne kehystää. Saamelaisluohdit eivät ole niinkään ’musiikkia’ kuin äänellinen jonkin asian esilletuominen, tietyn henkilön tai tapahtuman konseptin äänellinen olomuoto. Kokeellisuudessaan oman määritelmänsä yhä uudestaan keksivä nykytaidemusiikki mukautuu tämän tradition ehtoihin Jaime Belmonten (Visit an external site. The link opens in a new tab.) ja Ánnámáretin (Visit an external site. The link opens in a new tab.) yhteistyössä kiehtovasti.
Pohjois-Kanadan inuiitti Tanya Tagaqin (Visit an external site. The link opens in a new tab.) teoksessa alun perin perinteisellä kurkkulaululla luotu musiikki on transkriboitu länsimaisen jousikvarteton esitettäväksi. Konsertin kantaesityksessä Jouni Hirvelä (Visit an external site. The link opens in a new tab.) eläytyy Japanin muinaiseen Gagaku-musiikkiin, maailman vanhimpaan orkesterimusiikkiin, joka kuulostaa samanaikaisesti ikiaikaiselta epänarratiivisessa aikakäsityksessään ja modernilta mikrotonaalisissa melodioissaan sekä tihentyvissä rytmi-impulsseissaan. Tilaamassamme Hirvelän Hohka-teoksessa Gagaku-musiikille tyypilliset, suu-uruilla soitettavat ja luontoyhteyteen assosioituvat soinnut alkavat kuulua pianon sisältä elektronisesti toteutettuna.
Uusinta Ensemble & Ánnámáret: Musiikkia ikiaikaisesta maasta 16.4.2026 klo 19 Tampere-talon Pienessä salissa, nähdään siellä!
Jarkko Hartikainen (Visit an external site. The link opens in a new tab.)
Uusinta Ensemblen taiteellinen johtaja
Kuva: Ánnámáret, kuvaaja: Anna-Maria Viksten / Valotus by Ama